Jaa Facebookissa

Tekes tiedotti tänään EVE-ohjelmasta jonka tavoitteena on sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kahta ohjelmaan kuuluvaa hanketta yli 9,5 miljoonalla eurolla. Tämä on energiatukipäätöksenä ministeriön suurin satsaus sähköautoiluun, kertoi elinkeinoministeri Jyrki Häkämies.

EVE-ohjelmassa on yhteensä viisi hanketta. TEMin energiatukea saaneista hankkeista Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne keskittyy kuluttajanäkökulmaan ja Kestävää kaupunkielämää -hanke puolestaan valmistajanäkökulmaan. Sähköiset työajoneuvot -hanke keskittyy erilaisiin työkoneisiin ja niiden järjestelmiin. WintEVE-hanke kehittää Pohjois-Suomessa sähköajoneuvojen talviominaisuuksia. Tampereelta johdettu EVELINA-hanke puolestaan kehittää valtakunnallista sähköajoneuvojen kokeilu- ja testausympäristöä.

Tekesin panostus ohjelmaan on yli 30 miljoonaa ja ohjelman kokonaisbudjetti yli 100 miljoonaa euroa. Hankkeiden kautta ohjelmassa on mukana yli 50 toimijaa, jotka ovat alan yrityksiä, kaupunkeja ja yliopistoja.

Lue lisää EVE-ohjelmasta Tekesin sivuilta.

[lähde: Tekes]

Jaa Facebookissa

Jaa Facebookissa

Vielä riittää ajokelejä syksylläkin, joten hyödynnä skootterisesongin hiljeneminen ja edulliset hintamme! Todella edullista sähköskootteria hakevan kannattaa kysyä myös City Cruiser -koeajoskootteriamme. Kysy lisää ja osta heti omasi!

Jaa Facebookissa

Uusi sähkömopoilija säästää bensamopoon verrattuna merkittävästi polttoainekuluissa ja kakkosautoon verrattuna huimasti myös hankinta-, vakuutus- ja huoltokuluissa. Moposkootterin parkkeeraus on myös edullista, sillä mopon saa jättää ilmaiseen polkupyöräparkkiin. Kalliit parkkimaksut olivatkin yksi syy miksi uusi sähköskootteristi aikoo kulkea jatkossa työmatkat auton sijaan sähköskootterilla.

Jaa Facebookissa

Ylen jutussa kerrotaan, että Marko Vuorinen on tyytyväinen hankintaansa: – Tällä pystyy kulkemaan ilman paikallisia melu- tai pienhiukkaspäästöjä, Vuorinen iloitsee. Työmatkat taittuvat yhtä nopeasti kuin autolla, ja lapsi pääsee päiväkodista aiemmin kuin polkupyöräkyydillä. Vuorisen työmatkojen sähkölasku on kuukaudessa yhden ainoan paikallisbussilipun verran.

Yle.fi 16.8.2011

Jaa Facebookissa

Iltalehden arvio Cemoto City Cruiser sähköskootterista oli positiivinen. Iltalehti mainitsee, että skootterin rakenne on vankan tuntuinen ja ajo vakaata, mutta toisaalta ohjaus on ketterä. Cemoton retroa ulkonäköä myös kehuttiin tyylikkääksi ja jutussa on mainittu mm. “ohjaustangon yksityiskohdat ovat hyvin viimeisteltyjä”. Yhteenvetona kerrotaan, että “Iltalehden testin perusteella sähköskootteri on erinomainen kulkuneuvo esimerkiksi työmatkoihin – ainoana haittana on Suomen pitkä talvi”. Iltalehden juttu saatetaan julkaista myöhemmin myös Iltalehden nettisivujen “Autot” osiossa.

Iltalehti 15.7.2011, s.40-41.

Jaa Facebookissa

Jaa Facebookissa

Takaisin sivulle “Sähköskootterit testissä”

Vuodessa yli 5000 kilometriä Cemoto Sprinter sähköskootterilla Toukokuu vaihtui kesäkuuhun ja Cemoto Sprinterin matkamittarin tuhansia kilometrejä osoittava numero pyörähti taas osoittamaan uutta lukemaa: 5000 km. Oli aika tehdä testilenkki ja katsoa mitä vaikutusta nyt jo ajetulla matkalla ja yhden talven säilytyksellä on ollut akustoon.

Sähköskootterin taloudellisuus

Sähköskootterin taloudellisuutta voi arvioida eri tavoin. Hankintahinnan vertailu bensamoposkootteriin on selkeää, mutta siinäkin on syytä muistaa vertailla ominaisuuksiltaan saman tasoisia ajoneuvoja. Ajoneuvojen käyttökulujen vertailu ei olekaan niin yksinkertaista.

Yksi tapa käyttökulujen vertailuun on verrata erikseen ajoneuvojen energiakuluja ja huoltojen kustannuksia. Bensaskootterin huollot öljynvaihtoineen ja variaattorihuoltoineen ovat melko kalliita sähköskootteriin verrattuna, jossa ei moottorin ja voimansiirron huoltoja tarvita. Mutta toisaalta sähköskootterin uudet akut ovat kuluerä jota bensaskootterille ei kerry. Sähköskootterin energiankulutus rahassa mitattuna on taas kiistatta vain murto-osa bensaskootteriin verrattuna: sähköskootteri kuluttaa 4-5 kWh/100 km eli n. 0,50 euroa, bensaskootteri kuluttaa puolestaan 3-4 litraa/100 km eli n. 5 euroa. Sisiliskon Ekolaskurilla voi vertailla sähköskootterin ja bensaskootterin kaikkia kustannuksia.

Akuston merkitys sähköskootterin käyttökuluihin

Tässä artikkelissa arvioimme kuinka pitkän kokonaisajomatkan sähkömoposkootterin akuston tulee kestää, että sähkömoposkootteri on kilpailukykyinen bensamoposkootteriin verrattuna. Huoltokuluja ei tässä artikkelissa huomioida lainkaan ja sähköskootterin akkujen vaihto lasketaan sähköskootterin energiakuluksi. Huoltojen jättäminen pois kustannusvertailusta suosii selvästi bensaskootteria, mutta laskennan yksinkertaistamiseksi näin kuitenkin tehtiin tämän artikkelin laskennassa. Kun sähkö- ja bensamoposkoottereiden käyttökuluja vertaillaan tällä tavalla, on sähkömoposkootterin akuston keston, vaihtoakuston hinnan sekä sähköenergian kulutuksen oltava kilpailukykyiset verrattuna bensamoposkootterin bensiinin kulutukseen.

Jos Cemoto Sprinterin uusi lyijygeeliakusto maksaa noin 400 euroa, voi tällä rahalla ostaa 98E bensiiniä 1,65:n euron litrahinnalla 242 litraa. Keskiverto moposkootteri kuluttaa mainospuheista huolimatta n. 4 litraa/100 km. Kaavalla (242 l / 4 l) * 100 km = 6050 km saadaan matka jonka bensaskootterilla voi ajaa sähköskootterin akkujen hinnalla. Lisäksi tulee lisätä tälle matkalle vielä sähköskootterin käyttökuluksi energiankulutus n. 5 kWh/100 km sähkönhinnalla 0,12 eur/kWh eli 5 kWh * 0,12 eur/kWh * 6050 km / 100 km = 36 euroa. Tällä 36 eurolla pääse bensasmoposkootterilla vain reilun 500 km matkan. Näitten laskutoimitusten päätelminä saamme arvion, että mikäli sähkömoposkootterin akusto kestää n. 6600 km matkan, on akuston hinta + sähköskootterin energiankulutus yhtä suuri kuin bensamopon polttoaineenkulutus. Toisin sanoen, jos sähkömoposkootterin hankintahinta on 2400 euroa ja bensamoposkootterin 2000 euroa, 400 euron hintaero (sama kuin akuston hinta) kuolettuu sähköskootterin pienemmällä energiankulutuksella kun sähköskootterilla on ajettu noin 6600 km. Ja tässä arviossa ei siis ole huomioitu bensamoposkootterin kalliimpia huoltokuluja.

Lyijygeeliakuston kapasiteetin testaus

Cemoto Sprinterin akuston kapasitetti tutkittiin ajamalla sama 54 km:n mittainen testilenkki kuin viime vuonna. Tänä kesänä taukoja tuli pidettyä hieman enemmän, mutta akkua ei tietysti välissä nytkään ladattu. Kauniina kesäpäivänä oli mukavä käydä tervehtimässä tuttuja ja usein vieraillessa vierähti useampikin tunti. Nämä kaksi testilenkkiä eivät ole siis tämän seikan suhteen keskenään täysin vertailukelpoiset. Lisäksi vuoden 2010 testilenkillä oli testikuljettaja melko varovainen akkujen ylipurkautumisen suhteen ja yleismittari näytti varaustilan parilla voltilla alakanttiin.

Tällä kertaa, kun jännitedata oli täsmällistä ja viimevuoden 54 km:n lenkki ajettu, näytti lyijygeeliakuston avoin jännite vielä reilua 49:ää volttia. Alarajana yleisesti pidetään 42 volttia eli 1,75V / kenno. Päätin siis jatkaa matkaa ja noin 20 km tästä eteenpäin eli 74 km:n jälkeen toimi Cemoton kontrollerin alijännitesuoja katkaisten syötön moottorille tasan 42:n voltin kohdalla. Cemoto Sprinterin oma jännitemittari alkoi pudota 48:n voltin kohdalla. 45 volttia oli mittarin puolivälissä ja 42 volttia mittarin näyttäessä tyhjää. Cemoton mittari on siis hyvin kalibroitu ja toimii oikein.

6600:n kilometrin rajapyykin (eli akuston vaadittu minimikesto bensaskootteriin verrattuna) jo häämöttäessä voikin testikuljettaja hymyillä tyytyväisenä, sillä testilenkki osoittaa, että tähän astisella reilun 5000:n kilometrin käytöllä ei ole ollut akuston kapasiteettiin juuri vaikutusta. Mikäli katastrofeja ei tapahdu voidaan tähänastisen näytön perusteella olettaa akkujen valmistajan lupaaman 300:n lataussyklin täyttyvän ongelmitta. 300 lataussykliä tarkoittaa normaalilla ajolla noin 15000:tta kilometriä. Tällä matkalla sähköajoneuvo korvaa bensiiniä noin tuhannen euron arvosta ja CO2-päästöjä 1,4:n tonnin verran. Lyijyakut ovat 100% kierrätettäviä.

Omalta kohdaltani voin kertoa tähänastisesta reilun 5000 km:n testijaksosta pelkkää positiivista. Katsotaan riittääkö kärsivällisyys ajamaan akusto käyttöikänsä loppuun, LiFePO4-akusto on melko kutkutteleva ajatus keveytensä suhteen. Toisaalta lyijyakkujenkaan suorituskyvystä ei ole tähän astisen kokemuksen perusteella pahaa sanottavaa.

Testikuljettaja, mittaukset ja alkuperäinen teksti: Erkki Tuominen, www.voltit.fi
Lisäksi kappaleissa “Sähköskootterin taloudellisuus” ja “Akuston merkitys sähköskootterin käyttökuluihin” kirjoittana: Jaakko Tötterström, www.sisilisko.fi

© 2011 AV-Tech Finland Oy ja Sisilisko Electric Vehicles Oy

Takaisin sivulle “Sähköskootterit testissä”

Jaa Facebookissa

Jaa Facebookissa